Mitäs sitä tänään syötäis?

Minä siis periaatteessa pidän ruuanlaitosta. Mutta käytännössä arki on ollut aika pitkään jo sellaista kiirejyystöä, ettei ihan hirveästi irtoa luovuutta keittiössä. Joka viikko tunnen ahdistusta siinä kohtaa, kun pitäisi suunnitella seuraavan viikon ruokalista ja tehdä ruokatilaus. Sinänsä toki ruokien kotiinkuljetus on aivan siunattu ja ihana arjen helpottaja, mutta se suunnittelu!

No, sellaista ongelmaahan ei olekaan, jota ei excelillä ratkaistaisi. Tänään sattui olemaan vähän aikaa ja energiaa, joten päätin taulukoida meidän yleensä syömät arkiruuat, linkittää niiden reseptit blogista ja merkata, milloin mitäkin ruokaa on viimeksi syöty. Siitä voi sitten kauppalistaa kootessa helposti valita listalta ja klikata linkin takaa blogista ainekset.

Jokunen perusarkiresepti on jäänyt matkan varrella kiireessä tallentamatta blogiin, joten naputtelin nekin menemään. Voi sitten toi miäskin niitä ruokia laitella, kun minä olen taas jossain kokouksessa.

Siltä varalta, että teidänkin perheessä podetaan tätä sama suunnitteluahdistusta, listasin meidän perusarkireseptit tähän alle. Nämä ovat kaikki lahjomattomalla lapsiraadilla testattuja reseptejä, jotka on mitoitettu esiteinien ruokahalun edellyttämälle suurtaloustasolle. Ole hyvä vaan!

Nakkikastike
Parsakaali-quornpasta
Kesäkurpitsa-quornpasta
Massaman curry
Shahi tofu
Palak tofu
Linssipata
Papufajitat
Kikhernepata
Curry bowl
Pinaatti-tofupiirakka
Kikherne-tomaattikeitto
Soijabolognese
Makaronilaatikko
Bataattikeitto
Porkkana-kikhernekeitto
Härkisrisotto
quornrisotto
Härkiskiusaus
Vihreä linssikeitto
Mustapapu-tomaattikeitto
Nakkisoppa
Linssi-makkarapata
Parsakaali-savutofupasta
Vohvelit
Pinaattipannukakku
Beanit-wokki
Beanit-risotto
Perunacurry
Savutofupasta

Kalaton keitto

Kermainen vönerkastike ja perunamuusi

Bataatti-tofucurry

Vegaaniset valkosipuliperunat

Sitruunainen curryvönerpasta

Vegaaniset jouluherkut

Perheemme on viettänyt jo useamman vegaanijoulun, joten on tullut kokeiltua onnistuneempia ja vähemmän onnistuneita jouluherkkuja. Kokoan tähän listaa vegaanisista jouluruuista, jotka on meillä hyviksi havaittu ja lahjomaton lapsiraatikin on ne hyväksynyt. Osa on omia reseptejäni, osa muista blogeista.

Kylmät alkupalat
Merileväkaviaari (löytyy perusruokakaupoista mm. Caviart-merkkisenä), punasipulisilppu ja kaurafraiche
Sienisalaatti
Porkkala (helpommalla pääsee, kun keittää porkkanat voimakkaasti suolatussa vedessä)
Cashewjuusto
Tomaattimarinoidut jättipavut
Marinoidut sienet ja kikherneet
Viininlehtikääryleet (kannattaa ostaa valmiina)
Kasvissushit (makisusheissa toimivat mm. kurkku, porkkana, avokado, savutofu ja banaani)

Lämpimät ruuat
Imelletty perunalaatikko
Porkkanalaatikko
Bataattilaatikko
Härkiswellington
Kermakastike

Jälkiruuat
Suklaamousse
Marjaparfait ja kookoskinuski

5 tapaa vähentää ruokahävikkiä kotikonstein

Ylen uutisen mukaan kotitalouksien hävikkiruuasta syntyy yhtä suuret ilmastopäästöt kuin 100 000 henkilöautosta. Se on aika paljon se. Lisäksi tietysti rahaa menee haaskuuseen aina, kun ruokaa menee roskiin.

Jonkin verran nipona ihmisenä en tykkää haaskaamisesta ja pyrin omassa keittiössäni siihen, ettei kompostiämpäriin menisi juuri muuta kuin vihannesten kuoria ja käytettyjä teenporoja. Tässä muutama meillä hyväksi havaittu hävikinvähennysniksi:

  1. Suunnittele ruokaostokset. Kun käy kerran viikossa ruokakaupassa ja suunnittelee viikon ateriat etukäteen, ei tule ostettua ruoka-aineksia summanmutikassa kaappiin happanemaan. Ruokalaskukin pienenee mukavasti.
  2. Osta herkästi pilaantuvia aineksia ainoastaan välittömän tarpeen verran. Esimerkiksi maitotuotteet, ruukkusalaatit ja -yrtit, useimmat hedelmät sekä tomaatit pilaantuvat nopeasti, joten niitä ei kannata hamstrata jääkaappiin. Pienet UHT-pakkaukset ovat käteviä, jos esimerkiksi kahvimaitoa tarvitsee vain satunnaisesti, ja kasvimaitotuotteet säilyvät pidempään kuin lehmänmaidosta valmistetut.
  3. Pakasta aterianjämät. Jos aterialta jää tähteitä, pakasta ne sopivina kerta-annoksina. Jämiä voi ottaa vaikkapa evääksi töihin. Muista merkitä pakasterasian päälle, mitä rasiassa on ja milloin se on pakastettu.
  4. Pakasta leivät. Ylen uutisen mukaan leipää menee erityisen paljon roskiin. Pakastimessa leipä pysyy tuoreena pitkään. Kätevimpiä pakastettavia ovat sämpylät ja valmiiksi viipaloidut leivät, mutta kokonaisen limpun tai hiivaleivänkin voi viipaloida ennen pakastamista. Sieltä sitten leipänälän iskiessä tarvittava määrä viipaleita leivänpaahtimeen tai mikroon.
  5. Hyödynnä tähteet ruuanlaitossa:
    • Leivo sämpylöitä. Sämpylätaikinaan voi laittaa melkein mitä vain – esimerkiksi puuroa, perunamuusia, juuresraastetta, juustoa tai oliivipurkin jämät. Joulun jälkeen tein tosi hyviä sämppäreitä joululaatikon jämistä.
    • Perunamuusista voi tehdä myös rieskoja ja riisipuurosta Ahvenanmaan pannukakkua.
    • Tee jämistä piirakka. Äitini välipäiväbravuureihin kuuluu suolaisen piirakan tekeminen jouluaterian tähteistä. Sinne menevät kätevästi niin graavikalat, juustot kuin kermaviilitkin. Tässä yhden jämäpiirakan ohje männävuosilta. Luonnollisesti myös vegaanisista aineksista voi tehdä piirakan, esimerkiksi tällaisen.
    • Myös salaatteihin saa uppoamaan monenlaiset purkinpohjat ja orpona pyörivät vihannekset. Tässä yksi esimerkki.
    • Vanha sananlasku sanoo: ”Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.” Keitettyjen perunoiden ja vihannesten jämistä saa herkkua, kun paistaa ne pannulla oliiviöljyssä ja ripottelee päälle sormisuolaa.

2016 lukuina

2016 oli mielenkiintoinen vuosi tämän blogin pitäjälle, sillä oma ruokavalio muuttui vuoden aikana vegaaniseksi. Ja sehän tietysti näkyi myös blogin sisällöissä – ja myös kävijätiedoissa. Tässä muutamia avainlukemia:

  • 83 214 sivulatausta
  • Keskimäärin 6935 sivulatausta kuussa, 227  päivässä
  • Vilkkain kuukausi oli tammikuu (8204 latausta)
  • Suuri osa kävijöistä tuli hakukoneosumien kautta, mutta myös Facebook, vauva.fi ja Twitter ohjasivat paljon kävijöitä blogiin
  • Suosituimpia hakutermejä olivat “maidoton ruokavalio”, “kaurajauho”, “maidoton juusto”, “helppoa kasvisruokaa” ja “edullinen kasvisruoka”
  • Etusivun jälkeen eniten sivulatauksia sai Maidoton ruokavalio -tietosivu (14 089 sivulatausta) sekä 5 helppoa ja edullista kasvisruokaa -postaus (7 410 sivulatausta)
Vuoden suosituimmat reseptit:
Lähes kaikki suosikkireseptit olivat pikäaikaisia kestosuosikkeja – mikään ei näemmä horjuta feta-pinaattipastejoiden johtoasemaa. Yksi uusikin resepti kuitenkin ponnahti top viiteen: shahi tofu, joka syrjäytti pitkäaikaisen suosikin, ranskalaisen suklaakakun.
Uusista resepteistä suosituimpia olivat:
Vegaaninen ruoka ja kasvisruoka selvästi kiinnostivat aiempia vuosia enemmän, mikä näkyi niin hakutermeissä, suosituimmissa sivuissa kuin uusien reseptien edellistä vuotta huomattavasti suuremmissa latausmäärissäkin.

Ensimmäinen vegaanijoulu

Perheemme jouluateria meni tänä vuonna kokonaan uusiksi, koska siirryimme keväällä vegaaniseen ruokavalioon. Miinuspuolena tässä oli se, ettei oikein mitään voinut ostaa valmiina kaupasta, mutta plussapuolena se, että pääsimme miettimään jouluherkkuja ihan puhtaalta pöydältä.

Juttelimme lasten kanssa siitä, mitä herkkuja he haluaisivat syödä, ja perheen moninaisten makumieltymysten yhteensovittelusta syntyi melkoisen eklektinen joulumenu. Näin jälkeenpäin voi todeta, että aika hyvin meni kerralla nappiin, ja suuri osa vegeherkuista päätynee pöytään myös tulevina vuosina. Liikaa ruokaa tuli toki tehtyä, joten määriä pitää vähän säätää jatkossa.

Oikeastaan ainoa joulupöydän pettymys oli seitankinkku. Käytimme Ruohonjuuren valmista Sika säkissä -seosta, ja lopputulos oli varsin tympeä ja mauton. Johtuneeko sitten siitä, että ainakaan me perheen aikuiset emme ole enää vuosiin kinkkua muutenkaan syöneet (itse luovuin punaisesta lihasta jo 1994), joten kinkunkorvike ei varsinaisesti vastannut mihinkään suureen himoon. Ensi jouluna todennäköisesti laitan sen sijaan jonkinlaisen kasvispateen – kenties vegaaniversion tästä vanhasta suosikistani.

Tällaiseen joulumenuun päädyimme. Julkaisen reseptejä lähipäivinä ja -viikkoina ja linkitän sitten alla olevaan listaan.

Kylmät herkut
Merileväkaviaari (Caviart), punasipulisilppu ja kaurafraiche (mielestäni Oatlyn fraiche on parasta)

Marinoidut kikherneet

Marinoidut herkkusienet

Porkkala joululimpun ja Tofutti-levitteen kera
Kurkku-porkkanamakit
Avokado- ja savutofunigirit (herkullista, mutta riisipalleroiden muotoilussa on vielä opettelemista)

Lämpimät herkut

Bataatti-perunalaatikko
Seitankinkku (ei jatkoon)
Täytetyt letut
Kermakastike

Jälkiruoka

Suklaamousse

Testissä kasvimaitotuotteet

Perheemme oli täysin maidottomalla ruokavaliolla 2011, jolloin esikoisellani oli vatsaongelmien vuoksi erityisruokavalio. Tuolloin postailin senaikaisia maidottomia löytöjä.

Nyt maidottomuus on jälleen ajankohtaista, sillä yritämme pikkuhiljaa muuntaa ruokavaliotamme vegaaniseen suuntaan. Viime aikoina onkin jälleen tullut koestettua monenlaisia kasvipohjaisia ”maitotuotteita”. Osa on ollut kauppojen hyllyillä jo pidempään, osa on uutuustuotteita.

Yosa kaurafraiche – kokeilin tätä smetanan sijaan vanhassa tutussa makkarakastikkeessa (makkarana toki vegevaihtoehto, Hälsans Kökin soijachorizo), ja toimi erinomaisesti. Pelkältään maku ja koostumus eivät täysin vastaa ranskankermaa, joten esimerkiksi kylmissä dippikastikkeissa lopputulos voi poiketa totutusta. Mihin sopii: ranskankerman tai smetanan korvikkeeksi kastikkeisiin.

Violife pizzajuusto – Facebookin Sipsikaljavegaanit-ryhmässä vannotaan Violife-juustojen nimeen. En ihmettele, sillä ainakin pizzajuusto maistui ja tuntui ihan juustolta. Raastoin juustoa makaronilaatikon kastikkeeseen ja ripottelin päälle kuorrutteeksi. Violife suli juustokastikkeeseen kunnolla, toisin kuin jotkut muut kokeilemani vegejuustot, mutta kuorrutus ei ruskettunut tavallisen juuston tapaan. Puoliso oli sitä mieltä, että juustokastike maistui jopa paremmalta kuin ”oikeasta” juustosta tehty. Kannattaa kuitenkin huomata, että Violife ei vastaa ravintosisällöltään maidosta tehtyä juustoa, sillä se on käytännössä lähes pelkkää rasvaa. Eli en tätä kyllä leivän päällä vetäisi. Mihin sopii: juustokastikkeisiin ja -kuorrutuksiin.

Alpro soijarahka – olen jo pitkään fanittanut Alpron soijamaitoa ja -jugurttia, joten odotukset olivat korkealla. Enkä joutunut pettymään. Soijarahka on täyteläisen paksua ja makukin miellyttävän rahkamainen. Käytin soijarahkaa juustokakun täytteeseen, ja se sopi siihen erinomaisesti. Olisi varmaan hyvää myös perinteisessä marjarahkassa. Mihin sopii: juustokakkuihin ja rahkapiirakoihin.

Oatly kauratuorejuusto – kokeilin tehdä juustokakkua uunissa ja tein täytteen kauratuorejuustosta ja -jugurtista. Reisille meni, sillä ne eivät hyydy kuumennettaessa, kuten soijatuotteet. Käytän siis leivonnassa jatkossakin vanhaa luottotuotettani Tofutti-soijatuorejuustoa. Kauratuorejuuston maku ja koostumus ovat sinänsä ihan ok, joskin maku saisi olla hiukan vähemmän suolainen. Mihin sopii: leivän päälle, kylmiin moussekakkuihin tai -kuorrutteisiin.

Oatly Havregurt -kaurajugurtti – tämä on ensimmäinen kokeilemani kaurasta tehty jugurtti, joka kilpailee vakavasti soijajugurtin kanssa. Maistuu ja näyttää jugurtilta ja koostumus on miellyttävän täyteläinen. Maustetuista versioista testasin mustikkajugurttia, joka oli minusta vähän pliisun makuista, mutta puoliso tykkäsi. Itse pidän enemmän maustamattomasta. Leivonnassa kaurajugu ei kuitenkaan pärjää soijajuggikselle, koska se ei hyydy kuumennettaessa. Mihin sopii: sellaisenaan syötäväksi, smoothieihin.

Planti Creamy Vanilla -vaniljakastike – tällä on aivan sama ongelma kuin muillakin kokeilemillani kauravaniljakastikkeilla, ei maistu miltään. Vaahtoutuu kyllä kivasti, mutta maku hukkuu täysin omenapiirakan maun alle, eikä kevyt vaahto myöskään anna juuri minkäänlaista suutuntumaa. Ei jatkoon.

Oatly kaurasuklaajuoma – tämä sai suuren suosion perheen nuoriso-osaston keskuudessa. Maku on mukavan suklainen eikä liian makea, joten kyllä tämä itsellenikin maittaa. Saatavilla litran pakkauksissa sekä kätevissä ”pillimehupakkauksissa”, jotka toimivat hyvin retkieväänä. Mihin sopii: iltakaakaoksi, retkievääksi.

Planti ruokakerma – olen taas vaihtanut ruokakerman ruuanlaitossa kaurakermaan. Kotimaisen Plantin tuotteet ovat ainakin meidän lähikaupassa jonkin verran halvempia kuin ruotsalaiset vastaavat, joten olen ottanut niitä kokeiluun. Ruokakerma on koostumukseltaan mukavan paksua, eikä siitä tule ruokaan oudon makeaa sivumakua, kuten joistakin kokeilemistani kasvikermoista. Kiusausta valmistaessa paksuudesta on haittaakin, koska kerma ei valu kunnolla alaspäin, vaan tuppaa hyytymään kiusauksen pinnalle, jos sitä ei lastalla avita. Mihin sopii: kastikkeisiin.

5 helppoa ja edullista kasvisruokaa

Näinä aikoina monilla on paineita kiristää vyötä, ja yksi potentiaalinen säästökohde löytyy ruokakaapista. Lihan käytön vähentäminen on oiva tapa keventää kauppalaskua. Meidän perheemme syö nykyisin pääasiassa kasvisruokaa, ja ruokalaskut pysyvät erittäin kohtuullisina siitä huolimatta, että herkuttelemme kalliilla juustoilla ja gourmet-jäätelöllä.

Yksi yleinen virhekäsitys on, että kasvisruoka on kallista, koska tuoreiden vihannesten kilohinta on usein paljon suurempi kuin lihan. Mutta siinä verrataan vääriä asioita. Kasvisruoka ei koostu pelkistä paprikoista. (Ja sitä paitsi – kyllä lihansyöjätkin ostavat vihanneksia.) Olennaista on, mikä on ruuassa käytetyn proteiininlähteen hinta. Linssit ja soijarouhe ovat niin hullun halpoja, ettei mikään tarjousjauheliha pärjää niille.

Tässä inspiraation lähteeksi viisi helppoa ja edullista kasvisruokaa:

Lisää kasvisreseptejä löydät vege-kategoriasta.

Ja tässä vielä muutama nuukailuvinkki:

  • Kaali ja juurekset ovat aina halpoja, samoin punaiset linssit ja soijarouhe. Ne myös säilyvät hyvin
  • Tee ruokaostokset kerran viikossa ja suunnittele perheen ateriat etukäteen – heräteostosten välttäminen säästää pitkän pennin
  • Laita ruokaa kerralla isompi määrä ja syö samaa ruokaa useampana päivänä peräkkäin. Loput voi laittaa pakastimeen niitä päiviä varten, kun ei huvita kokata
  • Mausteet ja maustekastikkeet kannattaa ostaa etnokaupoista. Kilo- ja litrahinnat ovat aivan eri luokkaa kuin tavallisessa ruokakaupassa
  • Viipaloi leivät ja pakasta ne heti tuoreeltaan, niin ne säilyvät pitkään. Viipaleet on helppo sulattaa leivänpaahtimessa
  • Jos ihan oikeasti haluat pienentää ruokalaskua, vähennä karkkien, sipsien, limsan, kuplaveden ja kaikenmaailman naksujen käyttöä. Ne vasta maksavatkin!

2014 lukuina

Jälleen on yksi vuosi hurahtanut ohi. 2014 oli hyvä vuosi Kokatessa roiskuu -blogille. Kävijämäärä jatkoi kasvuaan, lisäystä tuli peräti 37 % edellisvuoteen verrattuna. Tässä muutamia vuoden avainlukemia:

  • Yhteensä 85 072 sivulatausta koko vuoden aikana
  • Keskimäärin 7 089 sivulatausta kuussa, 233 päivässä
  • Vilkkain kuukausi oli marraskuu: 10 434 sivulatausta, keskimäärin 348 päivässä
  • Hyvänä kakkosena tuli joulukuu 9 759 sivulatauksella, 315 päivässä
  • Suuri osa kävijöistä tuli hakukoneosumien kautta, ylivoimaisesti suosituin hakutermi oli ”maidoton ruokavalio”
  • Myös vauva.fi-keskustelupalsta, Facebook ja monet blogit toivat paljon kävijöitä
  • Etusivun jälkeen eniten sivulatauksia sai Maidoton ruokavalio -tietosivu (23 451 sivulatausta)

Vuoden suosituimmat reseptit:

  1. Ranskalainen suklaakakku (3 096 latausta)
  2. Feta-pinaattipasteijat (2 431)
  3. Pehmeä mustikkapiirakka (1 078)
  4. Mokkapalat (maidoton, munaton, gluteeniton) (998)
  5. Tofua mustapapukastikkeessa (947)
  6. Gluteeniton ja maidoton pannukakku (862)
  7. Malai kofta (637)
  8. Helppo mustikkapiirakka (635)
  9. Vappumunkit (maidoton) (604)
  10. Kreikkalaiset soijapyörykät (600)

Osa suosikkiresepteistä, kuten kreikkalaiset soijapyörykät, vappumunkit ja helppo mustikkapiirakka ovat pitäneet pintansa suosikkilistalla jo useamman vuoden ajan. Uusia suosikeita olivat muun muassa tofu mustapapukastikkeessa sekä malai kofta.

Mielenkiintoista nähdä, mikä teidän lukijoiden makuhermoja kutkuttaa tänä vuonna. Nouseeko suosikiksi esimerkiksi luumu-suklaakakku, jota aion leipoa heti, kun jouluflunssani hellittää?

Herkullista uutta vuotta kaikille lukijoille!

9 tapaa käyttää omenaa

Nyt alkaa olla taas se aika vuodesta, kun omenoita pursuaa joka tuutista. Entisenä omakotiasujana muistan hyvin ahdistuksen, joka syntyi, kun hilloa oli tehty jo litrakaupalla, omenapiirakka pursusi korvista, työkavereille oli kiikutettu kassikaupalla omppuja ja niitä vain edelleen piisasi. Niinpä omenareseptejä on tullut kehiteltyä aikamoinen määrä vuosien varrella. Tässä yhdeksän tapaa käyttää omenoita – kuten huomaat, hillon ja piirakan lisäksi omenoista saa vaikka mitä muutakin:

Ja vielä kymmenes vinkki kaupan päälle: jos teet marjamehua mehumaijalla, laita mukaan tuhti satsi omenoita. Ei vaikuta makuun, mutta saat pienemmällä marjamäärällä paljon enemmän mehua.

Oi Runeberg!

WP_20140205_002Sisareni muistutti tänään, kuinka muinoin teini-ikäisinä läksimme leipomaan Runebergintorttuja. Meillä oli vanha keittokirja, jonka reseptissä oli muun muassa hirvensarvisuolaa. Siskon kanssa päättelimme, että sen voi korvata tavallisella ruokasuolalla. Noh, oikeastihan se on nostatusaine, joten tortuista tuli tällä metodilla likilaskuisia lättyjä. Asiaa ei pahemmin auttanut, ettei meillä ollut muffinssivuokiakaan. Mutta emmepä siitä lannistuneet. Teimme lättysiin kaksi tai kolme hillosilmää kuhunkin ja ristimme ne mutanttininjatortuiksi.

Tänään leivoimme iltapuhteiksi lasten kanssa torttuja, kuten jo monena vuonna aiemminkin. Runebergin päivä on meidän perheemme kalenterissa yksi vuoden huippukohdista!